Surinaa
Takaisin pääsivulle

Adoptiota harkitsemassa Adoptiotietoutta Adoptiovanhemmat Adoptioyhteisö Adoptoidut Artikkelit Byrokratiat Juttua adoptiosta Kun tuttu adoptoi Prosessi ja odotus Uutiset
Sivukartta Tietoa tästä sivustosta
akkanen (ät) ampiaisakka piste com Kuka on Ampiaisakka?

Adoptio lähipiirissä

Adoptiovanhemmat saavat kuulla kaikenlaista kommenttia ja kysymystä sukulaisilta ja ystäviltä. Vaikka kommentoijat haluaisivat vain olla ystävällisiä, voi huolimaton sana satuttaa. Tästä voit lukea vastauksia joihinkin yleisimpiin kysymyksiin.

Lue myös:
Usein kysyttyä
Samanlainen erilainen sukulainen

Kutsuvatko adoptiolapset adoptiovanhempia isäksi ja äidiksi? Entä pitävätkö ne toisiaan siskoina ja veljinä?

Tottakai. Samassa taloudessa asuvat ihmiset pitävät toisiaan perheenä.

opetustuokio

Mutta eiväthän ne ole sen adoptoidun lapsen oikeat vanhemmat, sen omat vanhemmat?

Kyllä ovat. Oikeat vanhemmat ovat ne, jotka pitävät huolta lapsesta. Joillain lapsilla oikeat, omat vanhemmat ovat bioäiti (eli masuäiti) ja bioisä - joillain lapsilla oikeat, omat vanhemmat ovat adoptiovanhemmat.

Sitä paitsi aikuisillakin voi olla "oma" aviomies tai "oma" aviovaimo. Ihan oikea puoliso se on, vaikkei näitä aikuisia syntymästä asti yhteen määrättykään.

Olenko minä adoptiolapselle sitten sen täti/setä/eno/serkku/...

Kyllä, ihan samoin kuin jos samat henkilöt saisivat lapsen biologisesti.

Mitä sanon, jos oma lapseni kysyy, miksi noiden lapsi on mustaihoinen?

Kerro, että toinen lapsi on adoptoitu. Selitä, että siellä mistä hän on tullut, ihmisillä on tummempi iho. Jos lapsesi ei tiedä mitään adoptiosta, kerro hänelle rehellisesti, mistä on kyse: että tällä lapsella ei ensin ollut äitiä ja isää (tai että ensimmäiset vanhemmat eivät voineet huolehtia hänestä) ja siksi nämä ystävänne tai sukulaisenne alkoivat hänen äidikseen ja isäkseen. Sovella tietenkin selitystä sen mukaan, mitä lapsi pystyy ymmärtämään.

Saako adoptoidusta sukulaislapsesta sanoa, että hän on kiinalainen/etiopialainen/kolumbialainen...?

Toki. Muista kuitenkin, että kansalaisuus ja ns. "rotu", tai etnisyys, ovat eri asia. Kiinalaiset ihmiset ovat erinäköisiä kuin suomalaiset, ja italialaiset ja amerikkalaiset ovat puolestaan omannäköisiään. Silti heistä voi kaikista tulla suomalaisia kansalaisuutta vaihtamalla! Lapsi on siis oikeasti suomalainen, vaikka onkin syntynyt jossain muussa maassa. Vanhemmat eivät yleensä pahastu, jos on vaikkapa puhe Etiopian ja Suomen kansoista ja siinä yhteydessä todetaan, että tässä perheessäpä on yksi etiopialainen jäsen.

Muista: mutakuono ja vinosilmä ovat haukkumasanoja, etiopialainen ja kiinalainen eivät!

Saako adoptiolapsen biologisista vanhemmista puhua?

Yleisesti ottaen kyllä, mutta mielellään harkiten. Asia on tärkeä ja hyvä, mutta todella vaikea. Ainakin meidän perheessämme on sallittua puhua siitä, että lapsellamme on kahdet vanhemmat. Useimmat adoptoidut lapset tietävät tämän itsekin ja ovat asiasta ehkä erityisen ylpeitä. Lapselle ei kuitenkaan pidä mennä sanomaan suoraan, että hänet on hylätty, että hänen äitinsä on kuollut, tai varsinkaan, että adoptiovanhemmat eivät ole hänen oikeita vanhempiaan. Eipä olisi kenestäkään kivaa, jos joku puolituttu tulisi tokaisemaan: "Sinut sitten hylättiin lapsena, vai?" Lapsi näkee itsensä osin vanhempiensa kautta, ja adoptiolapsi näkee itsensä kaksien vanhempien kautta. Siksi lapsi ottaa henkilökohtaisesti kommentit biologisista vanhemmistaan.

Pidä keskustelun sävy positiivisena puhuessasi biologisista vanhemmista, jotta lapsi tietäisi tulevansa hyväksytyksi koko menneisyytensä suhteen.

Jos olet yhtään epävarma siitä, satuttaisiko jokin sanomasi lasta, kysy ensin lapsen vanhemmilta miten heillä on näitä asioita käsitelty.

Lapsen vanhemmille saa (meillä ainakin) puhua biovanhemmista, jos lapsi itse ei ole kuuloetäisyydellä tai on liian nuori ymmärtämään.

Älä sano näin...

"Todella moni tulee raskaaksi kun aloittaa adoptoimaan. Kyllä tekin nyt sitten saatte sen oman lapsen, eikä tarvitsekaan adoptoida."

Adoptiolapsi on yhtä oma kuin adoptoimaton, perheeseensä syntynyt lapsi. Tällainen kommentti satuttaa lapsestaan ylpeitä vanhempia, sillä se ikäänkuin asettaa biolapset Ainoiksi Oikeiksi Lapsiksi, mikä on väärin perhettä kohtaan. Se voi myös pelottaa lasta, jos tämä jo ymmärtää, sillä lapsi voi kuvitella asemansa perheessä olevan vähemmän kuin oma, ja vähemmän rakas.

Lapsen saaminen biologisesti adoption jälkeen ei ole sen yleisempää kuin ilmankaan adoptiota. Monet (eivät kaikki) adoptiovanhemmat ovat läpikäyneet lapsettomuushoitoja ja jättäneet sen rankan ajan taakseen. He ovat huomanneet, ettei se biologia nyt niin tärkeää ollutkaan. Joissain harvoissa lapsettomuustapauksissa yrittämisen lopettaminen voi auttaa, mutta adoptio ei ole keino hoitaa biologista lapsettomuutta. Sen sijaan lapsen paikan perheessä adoptiolapsi täyttää omalla itsellään aivan samoin kuin biolapsikin.

Ja kaikki eivät edes halua lasta biologista kautta. Yhä useampi valitsee adoption biolisääntymisen sijaan.

"Kyllä adoptoitua lasta voi oppia rakastamaan siinä kuin omaakin lasta."

Tarkoitat varmaan hyvää näin sanoessasi, mutta kyllä vanhemmat jo kaikkia lapsiaan rakastavat. Yleensä tässä "oma lapsi" tarkoittaa biolasta. Ja tottakai äiti ja isä rakastavat yhtälailla adoptio- ja biolapsiaan! Ajattele, mitä puhut, kun sanot "oma lapsi".

"Miksi te adoptoitte, vaikka teillä on omiakin?" (Jos perheessä on jo biolapsia)

Adoptiolapsi ei ole biolapsen korvike tai sellaista huonompi vaihtoehto. Adoptoiminen on vain toisenlainen tapa kasvattaa perhettä. Ja sanottakoon vielä kerran, koska tätä ei voi liikaa toistaa: adoptiolapsi on aivan yhtä oma kuin biolapsikin.

"Ei adoptiolapsista koskaan tiedä... Ne voivat olla sairaita, tai niistä voi tulla rikollisia."

Niin voi, ihan kuin biolapsistakin. Lastensaanti on aina arpapeliä. On totta, että esimerkiksi perinnöllisistä sairauksista on adoptiolapsen kohdalla vaikeampi tai mahdoton saada tietoja, mutta siksihän on diagnooseja tekevät lääkärit. Rikollisuuskaan ei ole geeneistä kiinni.