Surinaa
Takaisin pääsivulle

Adoptiota harkitsemassa Adoptiotietoutta Adoptiovanhemmat Adoptioyhteisö Adoptoidut Artikkelit Byrokratiat Juttua adoptiosta Kun tuttu adoptoi Prosessi ja odotus Uutiset
Sivukartta Tietoa tästä sivustosta
akkanen (ät) ampiaisakka piste com Kuka on Ampiaisakka?

Lastenhoito-oppaiden lukemisesta

Jos olet tulossa ensimmäistä kertaa äidiksi tai isäksi, ja jos olet luonteeltasi lukevaista ja opiskelevaista sorttia, hankit todennäköisesti kaupasta tai kirjastosta ison pinon lastenhoito-oppaita ja lapsipsykologiaa käsitteleviä kirjoja. No hyvä, se on sinun tapasi käsitellä vanhemmuutta ja valmistautua tulevaan koitokseen. Kaikki eivät toki tätä tee, ja sekin on ihan OK. Ihmiset ovat erilaisia myös vanhempina.

Silti varoituksen sana lukutoukille: suurin osa siitä, mitä luet ennen lapsen tuloa, menee harakoille. Jos sinulla ei ole kokemusta lapsiperhe-elämästä, et todennäköisesti pysty oikeasti ymmärtämään lukemaasi. Et myöskään tiedä, mihin niissä oppaissa ja kirjoissa pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota. Koska sinulla ei ole kotona sitä pikku touhuajaa, jonka toimiin ja olemukseen voit "ankkuroida" kirjan opit heti kättelyssä, et todennäköisesti muista niitä. Lasten kanssa tilanteet tulevat eteen aina äkisti, ja ihan psykologisena faktana voin sanoa, että niiden teoriana lukemiesi kirjojen sisältö varastoituu niin kauas pitkäaikaismuistiin, että sen esiinkaivaminen kestää liian kauan.

Suomessa on myös saatavilla todella vähän kirjoja, jotka käsittelevät adoptiolapsia ja -perheitä. Meille eivät välttämättä käy normitetut lastenhoito-oppaat ja psykologiakin menee vähän eri tavalla. (Esimerkkinä mainittakoon se kuuluisa kiintymyssuhteen muodostuminen, joka kestää yhtä kauan kuin biolapsellakin mutta tulee ajankohtaiseksi eri elämänvaiheessa, tuoden muassaan omia pikku knoppejaan lapsen käyttäytymiseen.) Adoptioperheet ry:n infopaketti, jota Amppari lämpimästi suosittelee, paikkaa kyllä tätä vajetta hieman.

Ei niin, että etukäteisopiskelu olisi haitallistakaan. Tunne, että tiedät mitä on tulossa, luo itseluottamusta, ja lapsen kannalta se on tärkeintä: tuntea, että äiti ja isi eivät ole hätää kärsimässä. Amppari sai myös itse paljon irti hyvinkin teoriapohjaisista teksteistä (psykologia, sosiaalipsykologia), joista on apua nyt lapsen käytöksen syiden pohtimisessa ja ymmärtämisessä ja joita ei olisi jaksanut lukea uunituoreena äitinä.