Kysytyimmät kysymykset
Jokin aika sitten ilmoittauduin nimettömänä Vauva-lehden kuuluisalla Aihe vapaa -palstalla vastaamaan kysymyksiin adoptiovanhempana (siis ihan tavallisena vanhempana enkä minään "adoptioguruna". Tällaisia asioita ihmiset halusivat tietää:
- Mistä lapsesi on kotoisin?
- Oliko pitkä odotusaika?
- Minkä ikäinen lapsesi oli?
- Minkälainen teidän ensikohtaaminen oli? Oliko sellainen, millaiseksi olit sen kuvitellut?
- Oletteko kuinka varakkaita?
- Kuinka paljon adoptioon meni kaiken kaikkiaan rahaa?
- Oliko tarkat syynit ennenkuin saitte päätöksen? Pengotaanko kaikki asiat pankkitilin saldoja myöten?
- Halusitteko itse nimenomaan Kiinasta lapsen?
- Voiko adoptoida jos on ollut aiemmin psykologin hoidossa?
- Miten aiotte jatkossa tukea tyttärenne kiinalaisuutta? Adoptiolapsiahan ei saa täysin integroida Suomeen, vaan yhteys oikeaan alkuperään ja alkuperämaahan on säilytettävä.
- Kiusataanko lastasi kun vanhemmat eri näköisiä?
- Onko vinot silmät :D
- kuinka kauan kesti, että tyttäresi alkoi ymmärtämään suomen kieltä?
- Millainen se tilaisuus on, missä ne lapset luovutetaan vanhemmille?
- Täytyykö olla lapseton voidakseen adoptoida? Entä jos on ennestään biologinen lapsi?
- Onko Kiinasta tai muualta mahdollista adoptoida vielä nuorempaa lasta? En haluaisi, että lapsi "tajuaa" tuon luovutusasian vaan olisi ihan pieni vauva...
- Mitä mieltä olet siitä, kun pariskunta käy "salaa" lapsettomuushoidoissa adoptioprosessin aikana?
- Mitä mieltä olette siitä että Ruotsissa on adoptiolasten perustama liike joka yrittää estää kansainvälisen adoption?
- Mitä mieltä siitä, että lapsia pitäisi ennemmin auttaa kotimaassaan kuin tuoda tänne?
- Saavatko uusperheelliset adoptoida?
- Miten nopeasti tyttärenne "tottui" uusiin vanhempiin ja uuteen kotiin?
- Milloin teistä alkoi tuntua, että hän alkaa ns. kiinnittyä teihin vanhempina?
- Kuinka teidän tunteenne häntä kohtaan ovat kehittyneet?
Muita esitettyjä kommentteja:
- Minun lapseni hoitopaikassa on ihana kiinalainen tyttö :) Mun mielestä on hienoa, että tyttäreni hoitopaikassa on kiinalainen tyttö ja ihailtavaa kuinka kukaan hoitopaikan lapsista ei millään tavalla ymmärrä, että tää tyttö on vähän erinäköinen kun me suomalaiset. Ehkäpä meidän lasten sukupolvesta kasvaa suvaitsevampaa kun nyt on alkanut olla suomessakin tätä kansainvälistymistä? Itse olisin kiinnostunut adoptiosta mutta mies haluaa jatkaa vielä lapsettomuushoitoja (eli siis toista olemme yrittäneet 3 vuotta ja hoidoilla myös.) Käyttekö paljon näissä "kiinatapaamisissa?" Tai muissa adoptiolasten omissa tapaamisissa? Oikeastaan mua alkoi itkettämään kun luin tätä juttua sillä se on niin ihanaa kun lapsettomuus raukeaa tavalla tai toisella. Tyttösi on varmasti aivan ihana, onneksi olkoon :)
Lähinnä piti laittaa tähän, että
kuinka kukaan hoitopaikan lapsista ei millään tavalla ymmärrä, Ymmärrä tilalle, että ei välitä eikä niitä kiinnosta moiset sivuseikat[.]
- Onnea teille! Ihana ketju! Muistan joskus katsoneeni dokumentin kiinalaisesta orpokodista ja silloin heräsi kiinnostus adoptiota kohtaan. Ihailen suuresti ihmisiä, jotka antavat
kodin lapselle ja ovat valmiita kaikkeen mitä se tuo tullessaan. Meillä on itsellämme omia lapsia eikä mieheni ole innostunut adoptiosta, haaveilee kyllä perheenlisästä muilla keinoin ;)
- Tahdon vain onnitella!
Minulla on adoptoitu sisko ja rakkaampaa sisarta en voisi kuvitellakaan! Ei kaikki ole verestä ja biologiasta kiinni!
- Suomeenkin on tullut lapsia jotka on siepattu ja myyty lastenkoteihin[.]
